Heräsin aamulla siihen, että mulle tuotiin kahvia sänkyyn. Meillä on tapana vuorotella, jompikumpi saa aina kahvin sänkyyn. Se on kiva tapa. Mä tykkään. Sellasta kivaa arjen luksusta. Hemmotteluu molemmille.
Aamukahvikoomailun jälkeen pomppasin pystyyn ja lähdin lenkille. Oon taas innostunut kuntoilusta kevään myötä, tuolla ulkona on niin ihana kirmata ja hikoilla. Ainoa miinus on se, että kun maantien reunalla juoksee, niin saa yhtenään saada sydänkohtauksia kun ällöttävät rekkamiehet töötteilee ja yrittää mukamas olla jotenkin flirttailevan cooleja. Suoraan sanottuna mä vihaan sitä. Luuleeko ne, että mä kipsuttelen siellä tien varrella niitten iloksi ja että mua piristää niitten huomio? EI, mä juoksen siellä koskan tahdon urheilla itteni nihkeän hikiseksi, keskittyä ainoastaan itseeni ja mun urheilusuoritukseeni. Mulle ei tarvitse ilmoittaa siitä, että sä just katsoit mun persettä, mä oon ihan ok ilman sitä tietoa. Vituttaa aina kun menee hengitysrytmit ihan sekasin kun se rekka-auton töötti on kuitenkin aika helvetin äänekäs ja sitä säikähtää. Pari tööttiä nyt vielä menee mut sit kun koko lenkin saldo on joku 15 tööttiä niin oikeesti korvissa soi ja mun reaktio muuttuu keskisormen näytöksi. :D Marcosin mielestä mä liiottelen. Ehkä, kai tää on vaan tätä suomalaista luonnetta "jättäkää mut nyt vittu rauhaan ja sitäpaitsi töötti on liikennettä varten".
Tämä kuva demostroi urheilemista :D |
Se siitä avautumisesta. Veri kiehuen juoksin takaisin kotiin, hyppäsin suihkuun ja valkkasin päivän vaatteet.
Tein vielä kolmannet "aamukahvit", ja leikin kotirouvaa keittiössä kokkaillen ja tiskaillen.
Ruokin kaikki nälkäiset monsterit ja lopuksi itseni.
Lounaan jälkeen suoristin itseni aurinkotuoliin ja keskityin ruskettumiseen. Oluttölkki piti mulle seuraa, rentoo! Naapurin poika tuli koputtelemaan ovea ja kyselemään jos mä jaksaisin leikkiä sen kanssa. Se on innostunut opettamaan mulle siis espanjaa ja mä autan sitä enkun läksyissä. Meidän keskustelut mahdollistaa google translator yhteistyössä mun ekaluokkalaisen tasoisen espanjani kanssa, uujee! Tästä voikin hyvin päätellä, ettei meidän keskustelut koskaan uppoudu kovin syvälliselle tasolle.
Sitten tuli kultsipultsi töistä kotiin. Pyykättiin ja äherrettiin molemmat omien istutuksien parissa pihamaalla. Otettiin pikku päikkärit toisiimme kietoutuneena ja herättiin puolen tunnin päästä ihan unenpöpperössä.
Hetken aikaa piti jaksaa rahaakin tienata. Mun työpäivät nyt on aika letkeitä. Teen usein 3h töitä per päivä. Silloin tällöin myös 6h mutta se nyt on aika harvinaista herkkua. Eipä oo ihme etten rahassa ui kun loppupeleissä teen niin vähän tunteja.. Toisaalta argentiinan palkkoihin verrattuna tienaan ihan ok, koska mulle maksetaan euroina, ei pesoina.
Töitten jälkeen sutasin vähän meikkia naamalle ja leikin SURKEAlaatuisen webkameran kanssa. Sitten kuulinkin ovenkolkutuksen ja meidän koti täyttyi ihmisistä, puheensorinasta, naurusta ja musiikista.
Oli kiva päivä. Suurin osa mun päivistä kulkee kutakuinkin tuollaisen kaavan mukaan. Nyt kun asiaa miettii, niin aika lepposaa tää mun elämä loppujen lopuksi on. Ihan kun lomalla olisi tai eläkepäiviä viettelisi. Kyllä tästä nauttia täytyy niin kauan kun sitä kestää. Oon kuitenkin suunnitellut ettiväni uutta työtä, joten tää lusmuilu tulee todnäk päättymään ennemmin tai myöhemmin.Ps. Mun silmä on taas ihan ok, en sokeutunut.
English: My day in pictues. Use google translator if you wanna know the details. Right now I don't have the energy to translate. :D Sorry! But the point is that my life is kind of easy-going. A nice mixture a lot of freetime and a little bit of work. And btw, I hate it when I go jogging and all the trucks passing by give me a HONK-HONK me as if it's a nice thing to do and I'm supposed to be flattered by their attention. It always scares the shit out of me because the hooter is too fucking loud. In the beginning of my run I usually just ignore it but after 15 honks i just show them the "fuck u finger". ARHGGGHHHGHG!!!