Kuka jakais nallekarkit tasan?

Täällä sitä ollaan, yksin kotona.
Viime päivät on olleet täynnä outoja oloja. On ollut sellanen yökkö fiilis. Eräs aamu heräsin kummalliseen tunteeseen, ihan kun krapulassa olisin ollut vaikken edellisenä iltana juonut kyllä mitään muuta kun mehua. Ja kun käytiin eläinlääkärissä ja tohtori mittasi kissan ruumiinlämmön pepun kautta niin mua alkoi jostain syystä pyörryttää ja äklöttää. Oli ihan pakko mennä ulos haukkailemaan happea. Joka päivä on ollut sellainen kummallinen fiilis, heikko ja voimaton. En tiedä mikä mua vaivaa mutta onhan tää nyt ihan perseestä. Olisi se kiva hyödyntää jotenkin nää päivät mitä saan yksin viettää mutta hankalaa se on kun ajatus jo pelkkään lähikauppaan kävelemisestä pukkasee tuskahien pintaan. Eikä tää edes oo laiskuutta vaan mulla on vaan niin outo olo, etten viiti lähteä ulos kävelemään. Pakko se on kuitenkin mennä, koska jääkaappi huutaa tyhjyyttä ja mun maha huutaa ruokaa. Huono yhdistelmä. Yksi vaihtoehto olisi tietenkin tilata ruokaa suoraan kotiovelle. Me ollaan löydetty ainoastaan yksi ravintola Pilarista joka kuljettaa ruokaa kotiin saakka ja se on sushibaari. Mahtava mäihä, sushi on ihan mun lempparia. <3 Toisaalta olis ihanaa myös löytää joku pieni kiinalainen ravintola. Niiden ruoat on niiin pirun hyviä, että kuola valuu näppikselle jo pelkästä ajatuksesta. Mun edellisessä kämpässä oli kiinalainen n. sadan metrin päässä ja me usein iltaisin tilattiin sieltä ruokaa kotiovelle. Oli niin luksusta! Sillon kun asuin kalliossa niin mun ALAKERRASSA oli kiinalainen, se jos mikä oli ihanaa.. Ei kyllä pitäisi nälkäisenä miettiä ruokaa.

Mä oon taas vaihteeksi helvetin huolissani noista kissoista. Tosiaan se harmaa avasi vihdoin silmänsä mutta vain toisen niistä, toinen oli ihan rähmäinen. Hän oli muutenkin kooltaan ehkä puolet pienempi kun siskonsa ja paljon hiljaisempi yksilö. Vietiin kisu eläinlääkäriin ja kävikin ilmi, että hänen suolistonsa ei toimi eli toisin sanoen hän ei paskanna. Ei yhtään hyvä juttu. Lääkäri antoi kissalle jotain mömmöjä jotka saattaisivat auttaa muttei osannut luvata mitään. Vietin koko illan kissan kanssa ja koitin syöttää sitä sellaisella "äidinmaidon korvikkeella". Sain mä sitä väkisin syötettyä mutta se oli tosi vastahakoinen. Aamulla löysin kissan kuolleena. Miks kaikkien pitää kuolla?! Mua pistää niin vituttamaan ja harmittaa ja itkettää ja kaikkea. Tuntuu, että olisin jotenkin paska omistaja vaikka teen kaikkeni, että kaikilla eläimillä on täällä hyvä olla.
No tänään mentiin uudestaan eläinlääkäriin viemään toinen, eli ainoa elossa oleva pentu näytille ja samoin Vegas, pennun äiti (hyvä nimi me sille keksittiin, hahha). Lääkäri laittoi koko kissan turkkiin jotain talkin näköistä ainetta, jonka ideana siis on kai hylkiä kirppuja. Vegas sai kaikki mahdolliset rokotukset muttei pikkuista kuulemma voi vielä rokottaa, koska se on liian nuori. Kaikki sujui hyvin ja ajattelin, että jes tästä selvitään nyt kunnialla. Tultiin kotiin ja Vegas käyttäytyi tosi oudosti. Se ei ole ollut lähelläkään pentua koko päivänä vaan hakeutuu toiseen huoneeseen ja mieluiten ulos. Oon huolissani, että se on saanu päähänsä hylätä pennun. Siinä tapauksessa mun täytyy siirtyä puikkoihin ja alkaa äidiksi. Miten hitossa mä sen teen?! Oon niin huolissani ja vihainen Vegasille ja hämmentynyt, että tekis mieli karata vuorille kuukaudeksi etsimään mielenrauhaa ja meditoimaan... Jään seuraamaan tilannetta ja toivon, että Vegas lopulta palaa pentunsa luokse. Jos ei, niin mä oon pulassa. Aion kuitenkin tehdä parhaani. Kaiken lisäksi lääkäri sanoi, että Vegasin on todennäköisesti pistänyt paksuksi hänen oma veljensä tai muu lähisukulainen, koska kissojen jalat ovat vinkurallaan joka viittaa sukurutsaukseen. Sillä ensimmäisellä pennullahan oli jalat ihan miten sattuu ja kuulemma tälläkin on vähän vinksahtaneet takatassut. HEI LOISTO JUTTU, KIITOS VAAN ILOUUTISESTA! :(

Mua stressaa niin paljon. Oksettaa, huolestuttaa ja vituttaa. Kotona on niin kuuma, että joka asennossa on huono olla. Ulkona on niin kuuma, ettei sielläkään voi olla. Jääkaappi on tyhjä. On jano. Turhauttaa. PMS pahimmillaan. Ja tekis mieli pari kyyneltäkin tirauttaa ihan vaan koska ahdistaa.


HYVÄÄ VIIKONLOPPUA VAAN MEIKÄLÄISELLE!!

Kisupisuja

Kisut on nyt kolmen viikon ikäisiä. Toinen ei ole vieläkään avannut silmiään. Se mua vähän kummastuttaa. Pelkään, että sillä on joku tulehdus simmussa kun siitä tulee jonkun verran rähmää. Voisko rähmä olla just tulehduksen merkki?
Molemmat on kovia ryömimään ja kovasti ne opettelee kävelemään vaikka aina nenällensä töpsähtävätkin. Toinen on huomattavasti isompi, tuo keltainen siis. Oon kovasti koittanut selvittää niitten sukupuolta mutta aika huonolla menestyksellä. :D

Kyl ne vaan on niin söpöjä. Tykkään vaan istua ja tuijottaa niitten temmellystä hymyssä suin, sydän sulaa joka kerta. <3


English: The kitties are now 3 weeks old. The other one hasn't yet opened his eyes. I think that's a little bit weird(?!). They are very active, moving around a lot and don't have any problems with people being around them. So cute little babies.

Vauvoja!!

Muistatteko, kun kerroin, että meille ilmestyi kisuli? No kisuli on täällä edelleen ja voi oikein hyvin. Hän vaan ei ilmestynytkään yksin. Ei ei, hän kantoi pieniä kissavauvoja masussaan. Mehän ei sitä tiedetty, ihmeteltiin vaan kuinka tyttö on lihava. :D Noh, toissa yönä meidän perhe kasvoi kolmella pienellä kissanpennulla. Oivoi kun ne on sulosia! Yhdellä niistä taitaa olla takajaloissa joku vamma. Sen jalat on kääntyny jotenkin väärinpäin. En tiedä, toivottavasti ne kääntyy vielä oikeinpäin, muuten sen ressukan elämä tulee olemaan aika hankalaa jos tassuilla ei voi tepsutella normaalisti. :( Mutta voi jestas kun ne on niin sulosia!

Tästä kuvasta jotenkuten näkee, tosin ei kunnolla, mutta tuo kisu on tosiaan se, jonka takajalat kasvaa oudosti. :o


English: Remember when I said that there was a cat that just showed up one day? Well she's still here but she didn't come alone. She came with three little kitties in her tummy. She gave birth two days ago and awww they are so cute. My heart melts everytime I look at them. One of them seems to have proplems with his feet. They are growing to wrong direction. I hope that with time they will go normal or otherwise that little kitty's life is gonna be a little bit harder. :(

kisumisu

Eilen tapahtui kummia. Herättiin aamulla aikaisin ja paineltiin M:n vanhempien viikonloppuasunnolle. Otettiin koirulitkin mukaan, kun siellä niillä on niin paljon tilaa kirmata ympäri maita ja mantereita. Pelailtiin tennistä ja squashia ja mä kävin vielä tekemässä rullaluistelukilpailun koiraa vastaan (mä tietty voitin, ehh) ja hypin trampoliinilla niin että reidet ja pohkeet ja perse huus halleluujaa. Tultiin takaisin kotiin jo puolenpäivän aikoihin ja meitä odotti pihassa uusi ystävä. Kisumirri ystävä. Meillä ei ole mitään hajua miten se löysi tiensä meidän pihalle mutta siinä se katoksella otti onnellisesti päikkäreitä kun me kurvattiin pihaan. Voi että kun se on sulonen! Niin sosiaalinen rouva, kokoajan kehrää ja kiehnää ja maukuu ja vaatii huomiota. En tiedä mikä on kyseisen mimmin suunnitelma niinkun tulevaisuutta ajatellen mutta täällä se on nyt jo yhden yön viettänyt ja ollaan me sitä ruokittu ja otettu avosylin vastaan. Tää on vielä pentu. Hämmästyttää ja kummastuttaa ihan hirmusesti, ei kai kissoja nyt sentään taivaalta tipu?? No mutta ihan tervetullut hän on meidän perheeseemme kun kuitenkin se edellinen misu menehtyi pois. :-( Pitää varmaan keksiä joku naseva nimi tälle tytölle (olettaen että se on tyttö.. Yritin ottaa asiasta selvää mutten löytänyt mitään. Siispä päättelin sen olevan tyttö. Pojilla olis kai ne sukukalleudet).

Häijyn näköinen keltasimmu! Hankalasti kuvattava kaveri kun se änkee syliin väkisin eikä sen harrastuksiin kuulu paikallaan seisominen..

English: Something weird happened yesterday. We were gone from our house for a couple of hours and when we got back there was this cute littly kitty sleeping on our yard. No idea where she came from but she's totally welcome to our little family. She spent the night here and hasn't moved anywhere from our yard, I guess she finds this place kind of cozy. Probably thanks to all the food and milk and cuddles that we have given to her? ;)

He's back!

Last weekend was awful! A-W-F-U-L. Chaco was stolen on friday. On saturday we already printed out flyers and spread them around as much as possible. On sunday we did the same. We walked around the neighbourhood trying to find him. But Marcos was devastated, he thought that he'd never see Chaco again. Monday came, Marcos went out to a super market while I was working. Soon he came back home saying "I'm so sure I heard Chaco barking.." He had gotten a clue from a random lady where Chaco might be. He went to the house, tried to reach the woman living there but nobody appeared.. He heard that the woman tends to gather dogs from the streets to her house and keep them. So since nobody reacted to his call he came back home. Maybe 30 min after Chaco magically showed up to our house. GREAT!! But this thing really stinks. We believe that the woman was keeping chaco but when she noticed that we were suspecting her she realized that eventually she would get caught. And Chaco surely was not wondering around on the streets because he had been washed and he smelled like shampoo... ODD! Well thank god we got him back!! This just makes me think how awful and heartless these people are. Who steals other people's dogs??! And this is not the first time it happends to us... It's because chaco is not a random street dog, he's a gorgeous cocker spaniel so the people get tempted to take him. Maybe they want to sell him and get some pocket money, maybe something else.. I don't know but we really have to keep an eye on these people living around us. Pia has never been stolen, she makes long trips around pilar all the time but always comes back. That's because nobody wants a "normal" dog like her. But whenever there's something "better" thsese people turn into thieves.. Not everyone of course!

So now our family is whole again, me, Marcos, Chaco and Pia. Unfortunately the cat is no longer with us. He got a virus and it was not possible to heal it anymore. It was awfull to watch him suffer. Once he got the virus, it took 2 days and he was gone. We tried to do everything to make him warm, give water and food but nothing helped. :(

What comes to Pia's pregnancy, she's now operated. Mami's little girl is now recovering from her sterilization. Our house surely is a zoo!!

Diz&dat

The zoo.

Recently happened:

- We've had some get-togethers at our place (which obviously weren't "sodaparties" as you can guess from those dancing pictures, ha!)

- I spent another awesome night in Buenos Aires with Raquel. It's always so nice to go out with her! Too bad that I can't keep up with her speed, that girl stays out till 9 am! No can do. :(

- I have eaten meat. OH MY GOD!! I never thought to see this day after five years of being vegetarian... But yeah I felt bad about myself, kind of like letting me down by eating meat even though it was well considered decision. What can I say about the taste... Well, at least I didn't hate it. And as they say, Argentina is the country of the best meat ever. I guess that's right. But I'm not becoming a hardcore meat eater, no way. I was just curious after hearing these stories "I was a vegetarian for 10 years but I just couldn't resist the tasty meat in Argentina..".

- My PMS is making me a monster (you are welcome for the information).

That's it.

So long for now!