Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hikoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hikoilu. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. toukokuuta 2016

Suhaillen

Vaunulenkit ovat nykyään päivän kohokohtia, niin rentouttavia ne ovat. On ihana hengitellä raitista ilmaa ja antaa jalkojen viedä. Aamuaurinko lämmittää kivasti muttei paahda liikaa. Siinä reippaasti kävellessä ja lintujen laulua kuunnellessa virkistyy ja herää kivasti uuteen kauniiseen päivään. Kaikkialla on jo mukavan vihreää.

Ollaan käyty milloin missäkin, joka päivä eri paikassa. Toisinaan ollaan oltu Vantaanjoen varrella, välillä taas kivuttu Ikeaan johtavia ylämäkiä. Metsissäkin ollaan samoiltu. Emillä on toisinaan ollut vähän rocky road noilla pikkupoluilla mutta tyytyväisenä se on vaunuissa nukkunut. :D Onneksi ostettiin sen verran hyvät vaunut että niillä pääsee sulavasti eteenpäin vaikka parit oksat ja kivikasat eteen sattuisivatkin. 

Käytiin yksi päivä ihastelemassa yhtä asuinaluetta tässä lähistöllä ja bongattiin siellä tosi kummitusmaisia hylättyjä taloja. Karvat nousi pystyyn parin talon kohdalla.
Ostettiin vaunuihin tollainen seisomalauta. Tobias rakastaa sitä yli kaiken ja tahtoo aina seisoskella siinä ja kurkistella nukkuvaa Emiliaa. 
Löydettiin ihan kodin nurkilta kunnon eurolava heaven! Niitä oli siellä ainakin 10! Olin juuri samana päivänä mietiskellyt mistähän mahtaisin yhden lavan itselleni löytää. Äkkiä roudattiin yksi kotiin ja nyt minulla on taas uusi diy projekti käynnissä.


Emilia on tänään 17 päivää vanha ja kaikki on sujunut edelleen oikein hyvin. Minäkin olen vihdoin saanut nukkua sillä viime aikoina ollaan herätty vain yhden kerran yössä. Yhtä reipas nukkuja kuin isoveljensäkin vauvana.

Hyvää nimipäivää rakas Emiliaiseni!

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kesäpaikkoja

Kävin eräs ilta juoksulenkillä Keravanjoen varrella ja fiilistelin upean vehreitä näkymiä. Kävin samana iltana vielä uudestaan pyöräilemässä kyseisissä maisemissa ja räpsäsin muutaman valokuvankin siinä samassa. Käsittämätöntä miten yllättäen kaikki muuttui niin vihreäksi ja tuuheaksi. On ihana nähdä värejä ja valoa. Kun katson ikkunasta ulos en voi olla hymyilemättä. Nurmi on juuri leikattu, kukat kukkivat ja pensaat ovat tuuheita. Aurinko paistelee vähän väliä ja pisamat koristavat poskipäitä. :) Vooiii tätä ihanuutta!

Toisaalta näiden maisemien katselu aiheuttaa pientä haikeutta, koska tiedän etteivät ne välttämättä kestä enää kovin kauaa. Eivät ainakaan meidän osaltamme. Olemme nimittäin muuttamassa asumisoikeusasuntoon ja niinpä Ränkitielle täytyy jossain vaiheessa heittää hyvästit. Tulevaa täydellistä kotia emme ole vielä löytäneet mutta kaikki pankkiasiat on jo hoidettu ja metsästys on käynnissä. Aika näyttää mitä löydämme ja mistä. Olen tietenkin innoissani mutta pieni osa minua haluaisi jäädä tähän kotiin.







Hurjaa, ensi kuussa me vihdoin lähdemme pitkään odotetulle pyöräreissulle. Olen niin innoissani! Lentoliput on jo ostettu, joten voin kai paljastaa, että kohdemaamme on Tanska. Lennämme ensin Kööpenhaminaan ja starttaamme reissun sieltä. Pyöräilemme 5-6 päivää, palaamme Kööpenhaminaan ja vietämme siellä pari päivää. Kukaan meistä kolmesta ei ole koskaan käynyt Tanskassa joten can't wait! Kaikki Tanskavinkit ovat siis erittäin tervetulleita! :)

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pyöräretki update

Olemme edelleen innoissamme tulevasta pyöräretkestä. Moni varmasti uskoo, että tulemme jänistämään ennemmin tai myöhemmin. Itsekin pelkäsin niin käyvän mutta onnekseni huomasin pian, ettei se koskaan ollut edes vaihtoehto meille. Kumpikin on hypettänyt matkaa niin paljon, että puput hyppiköön joidenkin toisten pöksyihin! :)

Laadimme jo heti alussa pitkän listan mitä ostaa, mitä pakata mukaan, mitä ottaa huomioon yms. Me molemmat rakastamme Excel taulukoiden tekoa, joten arvatkaa vain minkälaiset tiedostot meiltä täältä löytyy, haha! Olemme nyt hiljalleen ostaneet tarvittavia työkaluja/varaosia/tarvikkeita ja ihan kaikkea. Ostoslista on edelleen pitkä mutta onhan meillä on vielä runsaasti aikaa, sillä matka starttaa vasta heinäkuussa.

Olemme myös miettineet mahdollista lokaation vaihtoa. Suomi ja Lappi ovat mielettömiä mutta Euroopassa on niin paljon muutakin nähtävää. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon eikä lippuja ostettu mutta valoitettakoon nyt sen verran, että haaveilemme matkasta pyöräilijäiden paratiisiin. Maahan, joka on täynnä pyörätieverkostoja. Give a guess? ;) 
Tässä pisteessä nyt ollaan. Minulle ostettiin "uusi" mahtava pyörä, eli vähänkäytetty Hybridi Tunturi. Tori.fi on kaveri <3 Molemmille ostettiin uudet ohjaustangot, jotka antavat pyöräilyyn enemmän liikkumavaraa. Marcos sai uuden satulan ja kaikista uusimpana hankintana on punainen peräkärry Tobiakselle.

Olen nainen, joten minulla on oikeus käyttää vähän pinkkiä pyörässäni. :D

Marcosin uusi Brooks -satula. Kallis kuin mikä mutta pirun hyvää laatua ja hyväilee peppua pahojenkin säiden yllättäessä.

Pikku matkaajan oma yksiö. 

Seuraavaksi pitäisi ostaa tarakka minun pyörääni, jotta saadaan täytettyä se painavilla pyörälaukuilla.

Little by little me päivitämme varusteitamme ja pian seikkailu saakin jo alkaa. Mahtavaa!

English: Cycling tour is getting closer!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pyörällä Porvooseen

Minä ja mieheni. Me emme ole mikään ihan tavallinen parivaljakko. Me molemmat olemme hieman hulluja. Kumpikin rakastaa seikkailuja ja uusia haasteita. Me haluamme nähdä ja kokea niin paljon kuin vain voimme tämän pienen elämän aikana emmekä todellakaan halua jumahtaa tylsään, tasapaksuun arkeen. Suunnitteilla on kymmeniä viikonlopun mittaisia pakomatkoja eri Euroopan maihin. Vaihtoehtojakin on niin monia, ettei oikein tiedä mistä aloittaa! Ehkä pitäisikin aloittaa Suomesta? Kesä tekee kokoajan tuloaan, joten mielestäni Suomella on juuri nyt paljon annettavaa. Me molemmat rakastamme pyöräilyä ja pienellä budjetilla matkustamista joten.....miksei pyöräiltäisi Porvooseen? Niinpä, miksi ei?! En muista kumpi tuon ajatuksen ensimäisenä heitti ilmoille mutta toinen komppasi heti messissä, "todellakin!!" ja ei muuta kuin reittiä ja matkaa suunnittelemaan. Porvoo on yllättävän lähellä Helsinki-Vantaan rajaviivaa. Vain n. 44 kilometrin päässä. Ei ollenkaan paha. Mielestäni vielä aika realistisen matkan päässä jos siis pyörällä aikoo liikkua. Tälle pyöriäilijäkaksikolle se ei ole matka eikä mikään. ;)



Kun päivämäärä oli lyöty lukkoon alkoi viikon mittainen kunnonkohotuskuuri. Pyörällä töihin, pyörällä kotiin, pyörällä Helsingin keskustaan. Pyörällä ihan kaikkialle. Kyllä siinä äkkiä huomasi olevansa suht hyvässä kondiksessa. Pakarat jaksoi painaa täysillä aika jyrkissäkin ylämäissä. Oltiin siis sekä fyysisesti että henkisesti valmiita koitokseen. Sitten koittikin SE päivä. H-hetki. 

Eniten matkassa pelkäsin autotiella ajamista. Tiesin, etteivät pyörätiet johda Porvooseen saakka, joten ainoa mahdollisuus oli suhailla autojen seassa. Mitä jos ne ajavat päälle tai kurvaavat pelottavan läheltä? Maantiet ovat täynnä sekopäitä enkä todellakaan tahdo joutua sellaisen yliajamaksi. Marcosin mahtavat puheenlahjat saivat minut kuitenkin heittämään turhat pelot romukoppaan ja niin me lähdimme matkaan. 


Tunnelma oli aluksi aavistuksen jännittynyt mutta hien noustessa pintaan kaikki murheet ja huolet painuivat pois mielestä. Hiukset hulmusivat tuulessa ja oli jotenkin niin helppo hymyillä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ilma tuoksui raikkaalta. Siinä me matkasimme. Kilometri toisensa jälkeen. Maisemat vaihtuivat ja Porvoo oli kokoajan hieman lähempänä. Autot ohittivat aika-ajoin mutta minä pysyin hengissä. Turhaan olin pelännyt.

Kahden tunnin ja monen tuskaisen ylämäen jälkeen saavuimme vihdoin määränpäähämme, ihanaan ja lämpimään Porvooseen. Ah, miten kaunis kaupunki se onkaan. Kävelimme mukulakivetyksellä ja ihailimme maisemia. Jalat olivat aavistuksen muusaantuneet pyöräilyn jäljiltä mutta kyllä niillä saattoi vielä kävellä - ainakin toistaiseksi. Löysimme mukavan ravintolan ja söimme siellä lounaan. Kilistimme saavutuksen kunniaksi. Voittajafiilis!






Vietimme muutaman tunnin Porvoon auringon alla ihastellen kiehtovan vanhanaikaista tyyliä ja merimaisemia. Sitten olikin aika istuutua linja-auton penkkiin ja päristellä takaisin Helsinkiin.

Aivan ihana sunnuntai. Fyysisesti todella uuvuttava ja raskas mutta henkisesti niin ikimuistoinen. Suosittelen lämpimästi! Polkupyörä on oiva kulkuväline ja sitä kannattaa käyttää.

English: We had this crazy idea of biking to Porvoo (a city near Helsinki, around 44 km away from our home). And so we did it. We sat on our bikes and cycled all the way to Porvoo which is such a beautiful and medieval city by the sea. We had lunch there and walked around a little bit and took a bus back to Helsinki. What a perfect mini trip and workout!

perjantai 3. toukokuuta 2013

Vointeja

Mikä siinä on että kun lomalle pääsee niin sairastelu alkaa? Kumma juttu... Olin hyvinkin tohkeissani lomasta ja kaikesta siitä ihanuudesta mitä voin tehdä. Ei käynyt mielessäkään, että viettäisin päivät sängynpohjalla kuumeessa, pääkivussa, lihassäryissä saatikka vessanpönttöä halaillessa. Minun lisäksi kipeiksi tuli myös Tobias ja Marcos, joten täällä on ollut oikein hehkeää ja elinvoimaista porukkaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa elämä voittaa vaikka vieläkin heikottaa. 


Kirjoittelin aiemmin onnellisuusjutuista ja mun uusista tavoitteista. Tähän mennessä on mennyt ihan mukavasti. Jotkut jutut on hankalampia mutta hyvin olen saanut pidettyä mielen positiivisena. Myönnän, että toisinaan se on ollut vähän haastavaa. Meditointi on asia, mikä minulta ei oikein tahdo onnistua. Jotenkin siinä alkaa ajatus harhailla. Mielen tyhjentäminen on hankalaa. Kai se harjoitus tekee mestarin.


Tavoitelistassani oli mm. syö hyvin ja liiku. Niihin olen koittanut panostaa paljon, sillä jos kroppa on tyytyväinen niin mielikin on pirteä. Onnistuin vihdoin tekemään tunnin mittaisen juoksulenkin, eikä se edes tuntunut niin hankalalta kun aluksi pelkäsin. Musiikkilista oli ehdottomasti avain suoritukseen. Tein sen tarkkaan. Valitsin feel good -biisejä ja pidin huolen että niiden biitti käy yhteen mun juoksurytmin kanssa. Ei oo mitään niin siistiä kun juosta biisin tahtiin ja siis mielettömän hyvän biisin tahtiin. Sellanen motivoi jatkamaan.

Mikä irvistys toi on? :D

Mitä ruokavalioon tulee niin olen koittanut keskittyä mahdollisimman puhtaan ruoan syöntiin. Tajusin kuinka helposti sitä ahtaa itsensä täyteen e-koodeja ja muita ihme aineita. Kaupassa asioidessa se tosiaan iski vasten kasvoja kun luki tuotteiden sisältöjä. Niin ihmeellisiä nimiä ja numeroyhdistelmiä, että ihan veti sanattomaksi. Onneksi tuoreesta ruoasta saa loihdittua vaikka mitä ihanaa itselleen. Ei tarvitse ostaa mitään valmiiksi pakattua pastapakettia ja valmiskastiketta rinnalle. Mielummin ostan tuoreita vihanneksia ja teen niistä jotain nannaa. Lihaakin voin syödä kaveriksi jos sille päälle satun. Ollaankin viime viikkoina vietetty paljon aikaa keittiössä ja testailtu vaikka mitä uusia juttuja. Monet osoittautui oikein herkullisiksi. Toiset taas ei. :D Jees! Tämä viikko on sitten ollut kunnon alamäen viikko tämän kipeilyn takia. En ole syönyt illallista pariin päivään enkä muutenkaan voi syödä kun ehkä kaksi kertaa päivässä. Inhoan sitä, koska söisin paljon mielummin vaikka viisi kertaa päivässä jotain pikkujuttuja ja voisin hyvin. Nyt olo on heikko ja pahoinvoiva ja se turhauttaa. Varmasti tämä menee pian ohi. Tuntuu, että mulla on tosi vahvoja närästyksiä tullut viime aikoina. En tiedä mikä mua oikein vaivaa. Tänään on kuitenkin jo paljon parempi olo kun eilen ja eilen oli parempi olo kun toissapäivänä. Se on siis hyvä merkki. Ehkä mä voin huomenna olla jo samassa huoneessa juuri valmistetun illallisen kanssa. :)

Kirjoittelen kuulumisista ja Suomijännäämisesta pian lisää kunhan voin paremmin ja kerkeän istahtaa alas. Nyt olis muuttohärdelliä ja siivoamista tiedossa. Kolme viikkoa lähtöön! JAIX.

Loppuun vielä pari kuvaa häistä joissa oltiin ehkä n. kuukausi sitten. Aivan super hauskaa kuten kuvista ehkä huomata saattaa.



Jee. Mä! Ja mun synnytyslääkäri mun takana... :D


sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Dale rojo!

Tere! Oltiin eilen oikein stadionilla kattomassa jalkapalloa. Vitsi se oli hauskaa. Voitettiin 2-0. Ihmiset eläytyi peliin oikein kunnolla ja huusi hävyttömyyksiä vastustajan pelaajille aina kun ne teki jotain väärää. Mua se lähinnä huvitti. Mut oli kyllä super hauska kokemus ja tahdon ehdottomasti käydä joskus uudestaan katsomassa stadionilla peliä. Olin yllättynyt kuinka se oli ihan tupaten täynnä porukkaa. Tunnelma oli niin ihana, ihmiset lauloi kovaan ääneen kannustusbiisejä ja musiikki soi. Hc faneille oli oma katsomo ja ne hyppi ja pomppi siellä niin raivolla että huh. Ihan loisto kokemus ja illan tietty kruunasi voitto.


Siniset vastaan punaiset





Goooooollll!!


Mutkin pakotettiin pukemaan päälle toi karsee paita. :D Sulauduin hienosti joukkoon pelipaitani kanssa. Näytän kyllä niin maailman tyylitajuttomimmalta ihmiseltä tossa asussa. Punanen ylisuuri pelipaita, mustat kolitsihousut ja siniset Converset. Sexyhhh!! Marcos osti meiän vauvalle Independiente -syöttökaulurin (vai mikä ihme sen nimi on?). Lapsi tulee siis ehdottomasti kannattamaan samaa tiimiä vaikkei se sitä ehkä vielä tiedäkään. ;D


English: Yesterday we went to a big stadium to watch a football game. It was so much fun! The stadium was packed and people were singing and cheering their team. We won! You should have seen the happiness on people's faces when we scored.
Marcos forced me to wear that ridiculous t-shirt. :D All in all it was great, I wanna do it again! My first real football game and I loved it. Go Independiente!

perjantai 14. lokakuuta 2011

lenkille

Jee! Mulla kävi hyvä tuuri. Käytiin jossain isossa outlet myymälässä, joka oli niin syrjässä, ettei erkkikään löytäis perille ilman navigaattoria. Siellä myytiin kaikenlaisia urheiluvälineitä ja vaatteita, joten pääsin räpläilemään vaikka mitä kivoja juttuja. Hinnatkin oli niin halvat, että sain ostettua itelle sekä juoksutrikoopöksyt ja lenkkarit. Jeee!
Nyt mä lähden lenkille testaamaan uudet kengät. Toivottavasti niillä on hyvä ja kevyt juosta.
Ps. Täällä on huomenna äitienpäivä. Onnea kaikille äideille!

English: Yesterday I bought new sneakers and thights for running. I bought them from an outlet so the prices were ridicilous. I'm gonna go now for a run to see how the shoes are. Hopefully nice and comfortable! I'm happy. Ps. Tomorrow is the mother's day in Argentina. So happy mother's day to all mothers!

torstai 6. lokakuuta 2011

Runarunaway

Juokseminen on saanut mut ihan sekaisin. Viimeisen reilun kuukauden aikana oon käynyt n. neljä kertaa viikossa lenkillä. En juurikaan siksi, että muokkaisin kroppaani (ei sekään toki pahitteeksi) vaan siksi, että siitä tulee niin pirun hyvä fiilis! Oon ihan koukussa siihen tunteeseen, mikä juoksemisesta tulee. Aamulenkit on jotain niin ihanaa (huom mun aamu alkaa siinä klo 10-11 maissa, ei ennen kukonlaulua), kun aurinko on juuri noussut ja kaupunki heräilee hiljalleen uniltaan. Mun varustus tosin on melko kehno. Yleensä juoksen ränsistyneillä ja kiristävillä shortseilla, hikisellä t-paidalla ja maailman huonoimmilla kengillä, joita käytän sekä juoksemiseen että jokapäiväiseen tassutteluun, jotka maksaa kaupassa n. 3€. Tää juokseminen on viimeaikoina tuonut muhun niin paljon positiivista energiaa ja hyvää mieltä, että suunnitteilla on oikein kunnon kamojen osto, jotta voin panostaa uuteen ilmaiseen harrastukseeni paremmin. Pidemmän päälle mä tuun tuhoamaan jalkani näillä kulahtaneilla tossukoilla ja muilla vetimillä, joten sijoitus ei todellakaan tulisi olemaan turha. Tollaiset kunnolla hengittävät juoksuhousut ja toppi olis vaan niin jees. <3 Sit jos oikein rupee törsäämään, niin voisi ostaa tuollaisen juoksumittarin, jotta pääsisin kunnolla seuraamaan omaa kehitystäni, kuntoani ja tarkkailemaan millaisia matkoja juoksen. Nyt mulla on paha dilemma, käytänkö shoppailurahat urheilukamoihin vai kesävaatteisiin, kun varaa ei ole molempiin. Paha paikka... Tekis kyllä kovasti mieli kallistua urheilureleitten puolelle.

English: Running, running and running.. I can't get enough of it. Lately I've been going for runs several times a week not only because I want to be fit but also because it makes me feel so damn good. I'm addicted to the feeling that running gives me. It gives such a good and positive energy and happy mood that I want to do it even more and more. Therefore I'm thinking of buying real clothes and shoes etc for running. All those together would make the perfect run even better.




Kuvat googlesta.