Huoh

Tämä koko viikko on tuntunut jotenkin epätodelliselta. Maailmanmeno pelottaa päivä päivältä enemmän vaikka joka paikassa painotetaan, ettei pelolle saa antaa sijaa. Joka kerta kun avaan jonkun uutissivuston löydän monia kirjoituksia terroristeista ja heidän teoistaan. On panttivankeja, on itsensä räjäyttämistä, on ihmisten lahtaamista. Oksettavaa. En kestä enää lukea tuollaista. Sain tällä viikolla pari kertaa paniikkikohtauksen. Olen liian herkkä ja kun altistan itseäni liikaa tuollaisille uutisille ja tapahtumille en kertakaikkiaan pysty käsittelemään sitä. Pää sekoaa. Olen päättänyt olla selaamatta uutissivustoja vähään aikaan, koska tässä mielentilassa se ei tee hyvää. Ehkä on parempi elää tietämättömänä jos asioiden käsittely vie liikaa energiaa ja voimavaroja. Käsittämätöntä, että olen tällainen herkkis vielä näinkin "vanhana".

Vietettiin tämä päivä ulkona kävellen ja haukkaillen happea. Teki hyvää päästä hengittämään raitista ilmaa ja viettämään aikaa perheen kanssa. Lopulta käytiin vielä Jumbon Chicosissa syömässä vege burgerit bataattiranskalaisten ja alkoholittoman oluen kera. Nam! Kävin vielä kampaajalla leikkauttamassa ja värjäyttämässä tukkani siinä samalla. Teki hyvää saada muuta ajateltavaa.

Viikonloppu on muutenkin ollut täynnä ohjelmaa joka on pitänyt ikävät ajatukset loitolla. Lauantaina vietettiin Saran 4v synttäreitä Huimalassa ja siellä lapset sai riehua sydämensä kyllyydestä. Sitä energiaa tuntui riittävän ihan mielettömästi. :)

Huomenna on maanantai, työpäivä. Pieni ahdistus ja pala kurkussa mutta hyväähän se tekee olla töissä ja miettiä pelkkiä työasioita. Nämä sunnuntait vain tuppaavat ahdistamaan jollain omalla oudolla tavallaan. Liekö hormoonitkin jotka kropassa hyrräilee ja sekoittaa pääkoppaa. Ainakin näiden jäätävien finnien perusteella hormoneista tosiaankin on kyse. En edes teini-iässä kärsinyt finneistä ja nyt naama on niitä pullollaan!!!! :< Tobiasta odottaessa oikein hehkuin, nyt rumistun päivä väiltä. Jotkut sanovat että tuo rumistuminen viittaisi siihen, että masussa asustelee pieni tytön tyllerö.

Metsäkäppädikää

Käytiin Tobiaksen kanssa metsässä kävelyllä ja testailtiin samalla uutta kameraa. Mun malli oli kyllä niin syötävän suloinen vaikkakin jälkeenpäin huomasin, että sillä oli naamassa ketsuppia. :P Aurinko oli juuri laskemaisillaan, joten valaistus oli kivan lämmin. Käsittämätöntä, että klo viiden aikoihin alkaa olla jo ihan pilkkopimeää. Mun täytyy äkkiä käydä ostamassa lisää kynttilöitä ja ehkä parit jouluvalotkin siinä samalla!

Auringon värjäämiä latvoja.

Nyt me lähdetään kauppaan ostamaan sormivärejä. Tänään askarrellaan joulukortteja. Tobias on flunssan takia "saikulla" viimeistä päivää mutta alkaa olla jo suht terve. Pakko hyödyntää tämä päivä jonkin sortin aktiviteetillä, ettei seinät kaadu päälle.

Oi elämää!

Hei.

Ihmettelin elämää pari kuukautta. Nyt olen taas valmis kirjoittamaan. Minulla oli jokin aika sitten fyysisesti niin oksettavan huono olo, etten sen takia kyennyt istumaan tietokoneen ääreen. En voinut tehdä yhtään mitään, koska kaikki kuvotti. Huonoa oloa kesti kolmisen kuukautta ja minä vannoin, etten selviä siitä. Kertaalleen olen tuon kolmen kuukauden kuvotuksen läpi kahlannut, Tobiasta odottaessa. Tämä kerta tuntui jotenkin kahta kauheammalta mutta nyt se alkaa olla ohi ja elämä voittaa taas. Mä selvisin! Niin tosiaan, masussa kasvaa vauva nro 2 ja ensi kuussa saadaan jo tietää onko kyseessä mr vai ms Barilatti. :) Tein raskaustestin sopivasti syntymäpäivänäni. Sinä iltana skumpat jäi juomatta vaikka juhlimisen aihetta toki oli. Tyydyttiin kakkukahveihin ja se riitti hyvin.

Olen nyt neljännellä kuulla raskaana ja pömppis on alkanut näkyä. Tämä on juuri sitä aikaa kun vatsa on liian pieni ollakseen ihana raskausmasu ja liian suuri ollakseen "perus masu". Olo on turvonneen lihava ja se jos mikä kohentaa itsetuntoa. :D Onneksi positiivisella ajattelulla päästään pitkälle ja vaikkei vauvan potkuja vielä tunnekaan niin masua on hauska paijailla. 

Masukuvaperinteitä täytyy jatkaa. Tässä ollaan toisella kuulla eli vk 8.

Ajatella, että nyt on jo marraskuu (asiasta kukkaruukkuun). Lämpötilat ovat ajoittain kohonneet jopa kymmeneen asteeseen ja talvitakissa saa kulkea selkä hiessä. Mitä täällä oikein tapahtuu!? Odotan joulukuuta niin paljon. Laitoin jo jouluvalot tuonne partsin kaiteelle ja siellä ne ihanasti pimeällä loistaa. Tehtiin Tobiaksen kanssa myös pipareita ja torttutaikinatkin on jo ostettu. Joulukalenteri on jo hyllyllä pölyttymässä eikä Tobias meinaisi jaksaa odottaa niin millään. Yhden joululahjankin ehdin jo ostaa. Olen aivan sekaisin ja tiedostan sen itsekin. :D Toivon, että aika rullaa nopeasti eteenpäin. Jouluaattona se voisi sitten taas hidastaa.

 

Nämä syyskuvat otettiin viikko sitten. Löydettiin ihanan värikäs paikka, joka oli täynnä lehtiä. Eilen huomasin, että kaikki paikan lehdet oli siistitty pois. Harmillista. Syksyn värit ovat niin ihanat. Kun värit putsataan tieltä pois jää tilalle pelkkä harmaa synkkyys. Lunta odotellessa... :)

Ainiin! Me muutettiin kuukausi sitten. Puhuin aiemmin suunnitelmasta ostaa aso-koti ja vihdoin se oikea sitten löytyi. Muutimme heti rakennuksen valmistuttua. Olipa muuten ihana muuttaa upouuteen, käyttämättömään kotiin. Niin siistiä ja kiiltävää! Kirjoittelen pian kodista lisää ja räppäsen muutaman kuvankin. Ostin eilen uuden kameran ja tänään myin vanhan pois alta. Kiva päästä vähän testailemaan tätä uutta komistusta. Vihdoin siirryin kroppirungosta täyskennoon.

English: Alright, prepare yourself, I have an announcement to make!! *drums playing* We're getting a baby!! I am four months pregnant and that is the reason why I've been so quiet here. I've been feeling so sick. The worst is now gone and I'm feeling much better.
We also bought a new apartment so there's been a lot going on, visiting banks, moving, organizing etc.