Kevätkö

Ihanaa, kevät kolkuttelee ovea. Ainakin kolkutteli vielä viime viikolla. Viikonloppu oli aivan ihana, niin lämmin ja aurinkoinen että olisin voinut istua pihalla hymyillen vaikka koko päivän. Havahduin yhdessä vaiheessa siihen, että takissa oli liian kuuma. Sitten päälyspaidassa ja lopulta käärin hihatkin ylös. Tuuletin hiljaa mielessäni kuinka siistiä vihdoin olla ulkona ilman suurta vaatekerrosta. Kuinka siistiä, että voi pian ostaa uudet aurinkolasit ja käyttää shortseja. Käydä piknikillä ja paistatella auringon alla naama pisamoja täynnä.
Kevät on vuoden parasta aikaa! Sillon tulee aina niin paljon intoa ja energiaa. Jaksaa tehdä kaikenlaista, innostua asioista uudestaan. Kävin juoksulenkillä ja vaikka se olikin pirun raskasta niin pitkän tauon jälkeen maltan tuskin odottaa, että pääsen taas juoksemaan. Aamukahvi maistui erilaiselta kuin ennen. Paremmalta. Ihmiset on kauniimpia, nurmi on vihreämpää, ruoka on herkullisempaa ja mieli on niin iloinen. Tämän viikon sää taas on kovasti koittanut palautella mua takaisin maanpinnalle ikävillä sateilla, koleammalla ilmalla ja pilvisellä taivaalla mutta mä oon aivan varma että kyllä se aurinko sieltä vielä palaa takaisin. En oo valmis luopumaan mun kevätfiiliksestä.

Hedelmiä ja värikkäitä varpaankynsiä.

Kukkakimppu koristi olkkarin pöytää. Ajateltiin, että vois alkaa useammin hankkimaan kukkia. Vaikka kerran kuussa kiva kimppu asuntoon tuomaan eloa ja väriä.

Ilmeisesti niin lämmintä ettei vaatteita oikeastaan edes tarvita. ;) haha

Kevään tullen kaikki alkaa taas kasvaa. Muistuttaa mua meidän pikku kasvimaasta, jossa kasvoi tomaatteja, salaattia ja sellaisia vihreitä minikurpitsan muotoisia kasviksia joiden nimeä en tiedä. Oli ihana syödä oman maan herkkuja.

Kukkia eksyi myös nutturan sekaan.

Mun miekkoset.

Jos sitä kohta uskaltais noin vähissä vaatteissa ulos. Toivotaan! Toistaiseksi täytyy vielä shortsitella sisätiloissa.

Murmelilla on tismalleen saman värinen tukka kun mulla.

Vähän lukemista ja aivojumppaa. Ristikot on mun uusi koukutus. Onneksi äiti unohti nuo tänne, hehe.

Aurinko kultasi nurmen kivasti.

Taivas oli kivan värinen.

Kahvia uusista mukeista ja veriappelsiini mehua.

Lukemista Tobsukalle.

Kuvitus on nyt aika sekalaista mutta hei, ainahan se on tässä blogissa. Lähinnä napsin kuvia kaikesta mistä viime viikolla fiilistelin. On se fiilistely niin kivaa. Fiilistelkää te siellä Suomessa syksystä, pimeistä illoista ja sateenropinasta vasten ikkunaa. Samaan aikaan minä pakkaan talvivaatteet matkalaukkuun ja viskaan ne varastoon. Otan varaslähdön kevääseen ja kieltäydyn menemästä ulos pariin päivään, koska siellä on märkää ja kylmää. Out of sight, out of mind. Kaikilla on kivaa, jee.

Ps. Kiitos kukista ja kynsilakasta, Suomi-tiimi! Niille tuli heti käyttöä! :D Ja keksitkin syötiin pois jo heti seuraavana päivänä. Nam.

English: It's coming, I can feel it! The spring is about to arrive and I am so happy. Last weekend was great. The weather, ahh the sun! I had my morning coffee outside, wearing a t-shirt! Went for a run, was so full of energy. It felt good. I love the spring. It's my favorite season by far. It makes me so happy. And now at the moment I'm trying to ignore those awful, dark clouds in the sky. No more rain for this week, por favor!!