Taitaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että jokaista ihanan super aurinkoista päivää seuraa paska ja vittumainen keli. Pahoittelen kielenkäyttöäni. Mielestäni kuvaus "huono sää" ei todellakaan ole suoraan verrannollinen tähän sataprosenttiseen litimärkyyteen mitä mun kroppa on saanut osakseen kellon ollessa vasta 9:00. Tähän olotilaan ei sovi hyssyttely ja "Hitsi, kun on kelju sää!" -päivittely. Nyt on jumalauta paska keli, taivaalta sataa vettä kaatamalla, ei siis normaalia sadetta vaan sitä tulee ku suoraa sankosta kaatamalla. On maanantai, on liian aikainen aamu ja on koira. Nää on just nimenomaa niitä päiviä kun sitä kiroo nuo koirat ties minne kun kattoo ikkunasta ulos ja sää on hanurista.
Tämä aamu alkoi kyllä ihan mukavasti. Heräsin ennen kuin M lähti töihin, pidin sille seuraa ja oli lepposa meininki. Uutisissa sanottiin, että Buenos Airesissa sataa ku esterin perseessä. Katoin ikkunasta ulos eikä pisaraakaan näkynyt. Fiksuna likkana päätin kipasta Chacon kanssa ulos ENNEN sadetta. Narrata säätä ja olla nopeampi. Naureskella kotona teekupin äärellä nerokkuuttani ja polttaa pari kynttilää sateen ropistessa hiljaa ikkunaa vasten. No kuule FAIL! Lähdettiin puistoon, kerettiin olla siellä n. 20 sekunttia kun alkoi tihuttaa. No ei se meitä lannista, ei meitä sokerista oo tehty. N. 10 sekunnin päästä tihutus muuttuu yhäkin kiivaammaksi ja minuutissa vettä tulee niin että jytisee. Meikä seiso siinä puun alla suojassa ja Chaco tutisi vieressä. Yhtäkkiä sitä vettä tuli jo niin jumalattoman paljon, että oisin hyvin voinu heittää vaatteet nurkkaan ja ottaa pikaisen aamusuihkun siinä keskellä puistoa. Hieroin silmiäni, en nähnyt kertakaikkiaan mitään sen pirun tulvan takia. Yhtäkkiä Chaco päättää kadota. Meikä alkaa pikkuhiljaa hätääntyä että missä saatanassa se rakki on. Kahlaan koko puiston läpi ja tunnen kuinka alushousut liimaantuu märkänä ihoa vasten. Ihanaa! Ei näy koiraa missään.. En tiedä mitä teen, mihin hittoon se on mennyt?!?!?! Poistun puistosta ja yritän katsella meidän ulko-ovea. Ihmiset huitoo mulle Chacoa pidellen: "täällä tää sun piskis on". Ylitän tien, kiitän kovasti auttaneita, nappaan Chacon ja laahustan kotiin märkä vana valuen perässäni. Tutisen ja tärisen kun on niin pirun kylmä, vaatteet litimärät. Menen lämpimään suihkuun etten vilustu, koirakin pääsee kylpemään ja karistamaan mudan turkistaan.
Nyt mulla olis vihdoin tilaisuus keittää se kuppi teetä, sytyttää ne kynttilät ja tekaista maukas aamiainen. Mulla on taas vaatetta päällä, ei ole kylmä ja kaikki on ns. hyvin. Mut vittu kun ei huvita, meni ihan totaalisesti fiilis. Kaikki ärsyttää ja potkii päähän. Ei edes eilinen voitto jalkapallossa saa mua hyvälle tuulelle. Nää on näitä maanantaita jotka vois vaan ihan samantien skipata. Mennä nukkumaan ja herätä tiistaihin.
Voisin tehdä lettuja. Ne ehkä piristäis tätä päivää.
English: I...got...soaking...wet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti